Digitalisaation lieveilmiönä myös digitaalinen väkivalta lisääntyy. Naisjärjestöjen Keskusliitto järjesti yhteistyössä oikeusministeriön kanssa seminaarin 25.11., kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisevän työn päivänä. Seminaariin, joka pidettiin ympäristöministeriön tiloissa Aleksanterinkadun Pankkisalissa, oli mahdollista osallistua sekä läsnä että etänä.
Tilaisuuden avasi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Ministeri Henriksson korosti puheessaan sitä, että suomalaisnaiset kohtaavat eurooppalaisnaisia enemmän väkivaltaa. ”Väkivallalle on saatava loppu, ja sen uhrien on saatava apua. Naisiin kohdistuvalle väkivallalle on oltava täydellinen nollatoleranssi.” Henriksson käsitteli puheessaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta ja muita ajankohtaisia uudistuksia, kuten uutta naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan virkaa.
Ministerin puheen jälkeen kuulimme asiantuntijaluentoja. Yliopistonlehtori Tuija Saresma puhui verkon vihapuheesta verbaalisena väkivaltana. ”Digitaalinen väkivalta on uudehko asia, eikä sitä aina tunnisteta väkivallaksi. Ei välttämättä edes uhri itse tunnista häneen kohdistuvaa väkivaltaa kun se tapahtuu digitaalisesti. ” Saresma käsitteli puheenvuorossaan myös populismia, polarisaatiota ja verkon sukupuolittuneita affektiivisia yhteisöjä. ”Digitaalinen väkivalta on olennainen osa väkivallan ketjua, ja sen muina lenkkeinä on intiimi lähisuhdeväkivalta, väkivaltaiset sosiaaliset rakenteet ja ideologinen sekä poliittinen väkivalta. ”
Seminaarissa oli kansainvälisinä vieraina De Montfort-yliopiston apulaisprofessori Emma Short, Middlesexin yliopiston apulaisprofessori Elena Martellozo ja kriminologian lehtori Paula Bradbury. Shortin puheenvuoro käsitteli verkossa tapahtuvasta naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, Martellozon puheenvuoro digitaalista vainoamista ja Bradburyn puheenvuoro verkossa tapahtuvan väkivallan vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Digitaalisesta väkivallasta ja siihen puuttumisesta turvakodeissa meille kertoivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Suvi Nipuli ja väitöskirjatutkija Sonja Tihveräinen.
Iltapäiväosuudessa, jonka luotsasi Naisjärjestöjen Keskusliiton ja We in Games Finlandin yhteinen hanke Gender in Play, kuulimme puheen teemalla ”Miksi diversiteetillä peleissä on merkitystä?” We in Games Finlandin puheenjohtajalta Taina Myöhäseltä, jonka jälkeen luvassa oli paneelikeskustelu ”Pelit, sukupuoli ja sukupuoleen perustuva väkivalta – kohti tasa-arvoisempia pelimaailmoja”. Keskustelemassa olivat Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä, Naisten Linjan Turv@verkko-hankkeen hankepäällikkö Louna Hakkarainen, pelitutkija Usva Friman ja pelisuunnittelija Eevi Korhonen. Keskustelua moderoi Emilia Machuca We in Games Finlandilta. Paneelissa keskusteltiin pelintekijöiden monimuotoistamisen tärkeydestä, stereotypioiden haitallisuudesta ja pelaamisen turvallisuudesta. ”Moninaisuus peleissä toisi lisää pelaajia, siihen tarvitaan lisää monimuotoisuutta pelintekijöihin”, summasi pääsihteeri Terhi Heinilä.
