Hyppää sisältöön

Presidentti Halonen: 100 tasa-arvotekoa jo nyt suuri menestys

”Meidän ideamme on juhlia sekä 100 itsenäisyyden vuotta, jotka ovat merkinneet tuhansille ja tuhansille ihmisille aikaisempaa tasa-arvoisempaa elämää, että jatkaa tätä kunniakasta perinnettä meille nyt eläville että tuleville sukupolville. Isovanhempamme ja vanhempamme tekivät vaikeissa olosuhteissa meille tasaisempaa tietä tulevaisuuteen. Nyt on meidän vuoromme – ja etenkin teidän nuorempien.” Lue täältä presidentti Tarja Halosen puhe Ompeluseura-naisverkoston Upea ura -tapahtumassa Helsingissä 10.2.2017.

Ompeluseura-naisverkoston Upea ura -tapahtuma
Helsinki 10.2.2017

Tarja Halonen

Ompeluseura on hyvä nimi. Naiset ovat aina yhdistäneet tekemisen – usein käsillä tekemisen – uutisten vaihtoon, opiskeluun tai vaikkapa ystävien tapaamiseen. Voihan tapa johtua siitäkin, että meillä naisilla on kuulemma aivokurkiaisten määrä on suurempi kuin miehillä. Se puolestaan mahdollistaa useamman asian yhtä aikaa tekemisen. Tosin aivotutkijat väittävät, että meille kädellisille apinoille oppiminen on tehokkaampaa, jos siihen liittyy käsillä tekeminen.

Äitini, joka jos eläisi, täyttäisi tänä vuonna maamme kanssa yhdessä sata vuotta, kävi joka tiistai ompeluseurassa. Hän oli viimeiset vuodet tai pikemminkin vuosikymmenet Helsingin kaupungin kotiavustajia (siis vanhustyössä) ja työpaikkansa pääluottamusnainen. Silti oli aikaa ompeluseuralle. Tiistaisin meillä oli vuoroviikoin siskonmakkarasoppaa tai silakkasoppaa.

Suomalaiselle naiselle ansiotyössä käynti on tavallinen asia. Siihen saattaa tulla katkoja hoitovelvollisuuksien vuoksi. Yhdessä matalamman palkkatason vuoksi ne aiheuttavat naisille elinikäisesti miehiä alhaisemman tulotason.

Laki on kieltänyt sukupuoleen perustuvan syrjinnän työelämässä jo vuodesta 1971 lähtien, mutta tilastojen mukaan naisen euro on edelleenkin 83 senttiä. Naisvaltaisten alojen matalapalkkaisuus on yksi syistä. Heikompi eteneminen uralla, erilaisten lisien kasaantuminen miestyöntekijöille sekä hoitovapaiden kasaantuminen naisille selittävän osan erosta. Pienten lasten isät tekevät myös eniten ylitöitä. Työurien erojen tasaaminen olisi todennäköisesti edullista elämän kokonaishallinnan kannalta niin miehille kuin naisillekin.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaan kuuluu Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan 100 tasa-arvotekoa hanke, jossa tehdään uusia konkreettisia tekoja tasa-arvon edistämiseksi. Se on ollut jo nyt suuri menestys. Mukaan tekemään tasa-arvotekoja on ilmoittautunut jo kymmeniä eri tahoja kuten puolustusvoimat, Yle, Helsingin kaupunki – haastaen mukaan muut kunnat, ulkoasiainministeriö, Suominen oy sekä joukko kansalaisjärjestöjä. Olen 100 tasa-arvotekoa kunniatoimikunnan puheenjohtaja ja mukaan mahtuu vielä.

Meidän ideamme on juhlia sekä 100 itsenäisyyden vuotta, jotka ovat merkinneet tuhansille ja tuhansille ihmisille aikaisempaa tasa-arvoisempaa elämää, että jatkaa tätä kunniakasta perinnettä meille nyt eläville että tuleville sukupolville.

Isovanhempamme ja vanhempamme tekivät vaikeissa olosuhteissa meille tasaisempaa tietä tulevaisuuteen. Nyt on meidän vuoromme – ja etenkin teidän nuorempien. Suomella on hyvä maine tehdä tätä myös kansainvälisesti. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja saadaksemme aikaan todella kestävän kehityksen tarvitsemme siihen kaikkien panoksen. Tasa-arvon lisäämisellä hyötyvät kaikki paremman ja turvallisemman yhteiskunnan kautta.

Jatkan itse työtäni Yhdistyneiden kansakuntien piirissä monessa eri tehtävässä. Kaikissa niissä tulee esille tarve parantaa kaikkien naisten – mutta erityisesti kehitysmaiden naisten asemaa.

Me suomalaiset naiset olemme kansainvälisesti monien mielestä kannustavia esimerkkejä. Mutta juuri siksi me joudumme myös joko itse tai yhdessä muiden pohjoismaiden naisten kanssa löytämään ratkaisuja vielä edessä oleviin ratkaisemattomiin kysymyksiin. Ja kyllähän me osaamme.  

Mutta ollaan iloisia ja ylpeitä toisistamme. Se antaa voimaa arjen työssä

Kiitos.

Kuva 100 tasa-arvotekoa -starttitilaisuudesta 16.12.2016 Helsingin kaupungintalolta. Kuvassa on presidentti Halosen lisäksi YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko. Kuvan otti Paula Ojansuu, Studio Kraft.

Jaa somessa: