Hyppää sisältöön

Suomalaisten pelien sukupuolijakauma on suhteellisen tasainen – suurin osa hahmoista on silti miehiä

Vastikään julkaistussa Gender in Play -hankkeen analyysissa tutkijat Antonio Rodrigues ja Nevena Sićević tarkastelivat pelattavien hahmojen sukupuolijakaumaa vuosina 2018-2020 julkaistuissa suomalaisissa peleissä.

Pelialan yhdistys Neogamesin mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana suomalaiset peliyhtiöt ovat julkaisseet lähes 250 peliä. Tästä joukosta analysoitaviksi valittiin 117 peliä, joiden pelattavat hahmot olivat tulkittavissa ihmisiksi tai ihmismäisiksi, jotta sukupuolen analysointi olisi mahdollista.

Pelien suuren määrän vuoksi analyysia varten tarkasteltiin pelien markkinointimateriaaleja ja gameplay-videoita. Sukupuolen ohella analyysissa huomioitiin pelattavien hahmojen seksuaalinen suuntautuminen, ihonväri, ikä, vammaisuus ja peleissä esiintyvät uskonnolliset symbolit. Materiaalia tarkasteltiin myös naisiin kohdistuvan väkivallan näkökulmasta: löytyisikö materiaalista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, ja millaista se olisi.

Pelien sukupuolijakauma ja intersektionaalinen näkökulma

Analysoitavista peleistä lähes puolet olivat sellaisia, joissa pelattavan hahmon sukupuolta ei mainittu ollenkaan. Hahmojen sukupuolta ei oletettu, vaan tulos perustui peliyritysten julkaisemiin materiaaleihin, joissa hahmon sukupuoli mainittiin. 39 pelissä pelattavan hahmon sukupuolen pystyi määrittelemään joko mieheksi tai naiseksi. Kolmessa pelissä esiintyi muunsukupuolinen pelattava hahmo. Pelien pelattavien hahmojen sukupuolijakauma oli suhteellisen tasainen. 63 pelissä pelattavaksi hahmoksi oli mahdollista valita mies, kun taas 51 pelissä pelattavaksi hahmoksi oli mahdollista valita nainen.

Suurin osa analysoiduista hahmoista arvioitiin nuoriksi aikuisiksi tai keski-ikäisiksi. 108 pelissä hahmojen ikää ei määritelty lainkaan, joten hahmojen ikäjakaumaa oli haastavaa määritellä. On kuitenkin huomattavaa, että nuoret ja erityisesti vanhat hahmot loistivat poissaolollaan. Iän arvioinnin haastavuus kävi ilmi esimerkiksi pelistä The Spy Who Shrunk Me, jonka pelattava hahmo arvioitiin nuoreksi aikuiseksi, vaikka pelinkehittäjien mukaan hahmo tarkoitettiin noin viisikymmentävuotiaaksi.

117 pelistä vain kahdessa esiintyi vammainen hahmo. Hahmojen seksuaalinen suuntautuminen tuli harvoin esiin analysoidusta materiaalista; vain yhdessä pelissä esiintyi homoseksuaalinen pelattava hahmo, jonka seksuaalisuus oli tärkeässä osassa pelin kulkua. Vaikka kansallisuuksia ja hahmojen etnisyyttä ei analysoitu erikseen, on huomattavaa, että yhdessä pelissä pelattava hahmo oli saamelainen.

Naisiin kohdistuva väkivalta

Väkivalta on usein läsnä peleissä, ja analysoitavista peleistä 87 kuvasi tai sisälsi väkivaltaa. Väkivalta liittyi useimmiten esimerkiksi taistelukohtauksiin. Aineistossa kahdeksan peliä sisälsi toimintaa, joka tulkittiin naisiin kohdistuvaksi väkivallaksi. Esimerkiksi pelastettavan naishahmon vangitseminen, sukupuoleen perustuvat alentavat haukkumasanat ja sankarinaisiin tai vihollisnaisiin kohdistuva väkivalta määriteltiin naisiin kohdistuvaksi väkivallaksi.

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa oli haastavaa analysoida ainoastaan markkinointimateriaalien ja gameplay-videoiden perusteella. Tämän vuoksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa peleissä tuleekin tarkastella syvällisemmin pureutumalla niihin peleihin kokonaisvaltaisemmin, joissa väkivaltaa esiintyy.

Mitä seuraavaksi?

Määrällinen analyysi ei mahdollista väkivallan syvällisempää analyysia. Laadullista ja syvällisempää peleihin keskittyvää tutkimusta tarvitaan. Esimerkiksi hahmojen sukupuolen ilmaisun, seksuaalisuuden, vammaisuuden ja iän syvällisempi tarkastelu – heidän tarinansa ja identiteettinsä merkitykset – eivät välttämättä tulleet monimuotoisesti esiin markkinointimateriaaleissa ja gameplay-videoissa. Tämän takia pelejä tulisi myös tarkastella erilaisista näkökulmista.

Seuraavaksi hankkeessa pureudutaan syvällisemmin muutamaan peliin, jotka nousivat esiin 117 pelistä mielenkiintoisina esimerkkeinä naisten ja sukupuolen representaatioista sekä naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Syvällisessä analyysissa pelit pelataan läpi kokonaan, mikä mahdollistaa hahmojen kokonaisvaltaisemman analyysin.

Syväanalyysin lisäksi hankkeen seuraavassa vaiheessa haastatellaan suomalaisia peliyrityksiä moninaisten pelimaailmojen ja hahmojen luomisesta, sukupuolen merkityksestä sekä naisiin kohdistuvasta väkivallasta peleissä.

Lue koko englanninkielinen artikkeli analyysista täältä.

Gender in Play -hankkeessa analysoidaan sukupuolen representaatioita, moninaisuutta ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa suomalaisissa peleissä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa julkaistiin kirjallisuuskatsaus tutkimuksesta, jossa on tarkasteltu sukupuolta ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa peleissä ja pelimaailmassa.

Jaa somessa: