Hyppää sisältöön

Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -foorumissa keskusteltiin teknologiasta ja tasa-arvosta

Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -foorumi kokoontui viidettä kertaa keskiviikkona 21.10.2020, tällä kertaa etäkokouksena. Keskustelun teemana oli tasa-arvo ja teknologia.

Vuosi 2020 on naisten oikeuksien juhlavuosi, jolloin Pekingin toimintaohjelmasta ja julistuksesta tulee kuluneeksi 25 vuotta, kuvasi tilaisuuden avannut presidentti Tarja Halonen. Naisten oikeudet kohtaavat kuitenkin edelleen paljon vastustusta, ja koronapandemia aiheuttaa haasteita tasa-arvon edistymiselle. Presidentti korosti myös positiivisia kehityslinjoja; Sierra Leonessa on poistettu kielto, joka esti raskaana olevien tyttöjen koulussa käynnin, Yhdysvaltojen osavaltioissa Minnesotassa ja Pennsylvaniassa on kielletty lapsiavioliitot, ja Suomessa seksuaalirikoslainsäädäntöä uudistetaan.

Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet nosti esiin teknologian ja sukupuolittuneen väkivallan kytkökset. Teknologiaan liittyy mahdollisuuksien lisäksi myös haasteita, etenkin liittyen sukupuolten tasa-arvoon ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Digitaalista väkivaltaa on vaikea tunnistaa, ja siihen on vaikeaa puuttua. Myös verkossa tapahtuva häirintä on sukupuolittunutta, ja rajoittaa etenkin naisten ja tyttöjen mielipiteiden ilmaisua ja sananvapautta.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Jirka Hakala kertoi puheenvuorossaan digitalisaation vaikutuksista ihmisoikeuksiin. Tietosuoja on ihmisoikeuskysymys, ja tietojen keruu ennennäkemättömässä mittakaavassa mahdollistaa väärinkäytöksiä. Myös netissä tapahtuva väärän tiedon levittäminen uhkaa demokraattisia periaatteita. Samaan aikaan netti on kuitenkin monelle pelastus ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Hakala korosti myös digitaalisten palveluiden yhdenvertaisen saavutettavuuden tärkeyttä sekä Suomessa että globaalisti.

Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist puhui teknologiasta tasa-arvoisena työalana. Ministeri nosti esiin, kuinka raskaus- ja perhevapaasyrjintää tapahtuu kaikilla aloilla, ja kuinka palkkaukseen liittyvät epätasa-arvoiset rakenteet ovat sitkeitä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tekniikan alalla palkkaero naisten ja miesten välillä on viisi prosenttia, minkä kurominen vaatii kaikilta tavoitteellisia tekoja. Teknologia muuttaa myös työelämää mahdollistaen ajasta ja paikasta riippumattomia työnteon tapoja.

Tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka kertoi kansainvälisestä Generation Equality-prosessista, joka lanseerattiin kesällä 2020. Kuudesta toimintakoalitiosta Suomi osallistuu Teknologia ja innovaatiot sukupuolten tasa-arvon puolesta -koalitioon. Suomen painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen osallistumisen ja johtajuuden lisääminen STEM-aloilla, digitalisaatioon ja digitaitoihin liittyvän sukupuolikuilun kaventaminen, sukupuolisensitiivisen teknologian ja innovaatioiden kehittäminen ja naisiin kohdistuvan verkkoväkivallan poistaminen sekä turvallisten digitaalisten tilojen luominen kaikille.

Nokian monimuotoisuus- ja yhdenvertaisuusjohtaja Anneli Karlstedt piti puheenvuoron tasa-arvotyöstä Nokiassa. Yhdenvertaisuus on paitsi yksilöiden, myös liiketoiminnan etu, joka tuo luovuutta ja yhteistyökyvykkyyttä organisaatioihin. Nokiassa mitataan inklusiivisuutta vuosittain ja edistetään yhdenvertaisuutta konkreettisin toimin, kuten naisten johtamiskoulutuksilla, mentorointiohjelmilla ja työpajoilla. Nokiassa on myös poistettu perusteettomat palkkaerot, joista 90 prosenttia oli naisten palkoissa.

Tilaisuus herätti innostunutta keskustelua teknologian ja tasa-arvon kytköksistä, sekä poiki uusia kumppanuuksia ja väyliä yhteistyöhön. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman kertoi työstään ja siitä, kuinka tekoälyn ja algoritmien käyttöä sovitetaan yhteen yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila nosti esiin Ylen uuden strategian, jossa huomioidaan monimuotoisuutta ja erilaisten äänten kuulemista yhteiskunnassa paremmin kuin koskaan. Ylä-Anttila korosti myös sitä, kuinka Ylellä ajetaan sukupuolijakaumaltaan tasapuolista henkilöstöä ja naiskoodareiden palkkausta.

Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja Marjo Miettinen kertoi nuorten naisten kannustamisesta teknillisille aloille. Naisjärjestöjen Keskusliiton kunniajäsen ja ministeri Sirkka-Liisa Anttila kannusti naisten rohkaisuun teknologian käytössä myös ammatillisessa koulutuksessa. Aalto-yliopiston provosti Kristiina Mäkelä jatkoi samalla linjalla, ja kertoi naisten osuuden olevan kasvussa esimerkiksi tieto- ja sähkötekniikan opinnoissa, mistä hän kiitti Shaking Up Tech -tapahtumaa.  

We in Games ry:n puheenjohtaja Taina Myöhänen kertoi pelialan tasa-arvotilanteesta. Hän korosti sekä koulutuksen että naisten ja sukupuolivähemmistöjen asiantuntijuuden tärkeyttä pelialalla. Yleisradion johtaja Gunilla Ohls kertoi Ylen seurantamittareista, joiden avulla seurataan uutislähetysten ja ajankohtaisohjelmien sukupuolijakaumaa. Mittareita viedään myös laajempaan monimuotoisuushankkeeseen. Ohls korosti myös, Yle Urheilun toimivia malleja sukupuolten tasa-arvon lisäämiseksi voisi hyödyntää myös teknologia-alalla.

Suomen sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela nosti esiin sairaanhoitajien ja kätilöiden tilanteesta ja työn tärkeydestä etenkin koronapandemian aikana. WHO julisti vuoden 2020 sairaanhoitajien ja kätilöiden juhlavuodeksi, mutta alan matalapalkkaisuus on edelleen suuri ongelma – sairaanhoitajat on jätetty yksin.

Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori Marjut Jyrkinen kertoi ajankohtaisesta tutkimuksesta etätyön vaikutuksista työntekoon, työn kuormittavuudesta ja muuttuvista rajoista pandemian puitteissa.

Tilaisuus inspiroi tasa-arvotekoihin ja tuleviin yhteistyömahdollisuuksiin eri tahojen kesken. Keskustelu oli innostavaa ja hedelmällistä, ja foorumin jäsenet sitoutuivat jatkamaan tasa-arvotyötä yhdessä Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hankkeen kanssa.

Jaa somessa: