Hyppää sisältöön

Tervetuloa keskustelemaan Suomen johtavien medioiden kanssa häirintään ja vihapuheeseen puuttumisesta!

Vihapuhe ja verkkoväkivalta ovat uhkia tasa-arvolle ja demokratialle. Niiden tarkoitus on vaientaa ja kontrolloida, sulkea pois julkisesta keskustelusta ja politiikasta. Ilmiö kohdistuu etenkin naisiin. Nuorilla, vähemmistöön kuuluvilla ja julkisissa asemissa toimivilla naisilla on korostunut riski joutua vihapuheen ja häirinnän kohteeksi. Lue lisää taustatietoja ohjelman alta!

Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hanke järjestää jo perinteeksi muodostuneen media-aiheisen webinaarin tiistaina 27.4.2021 klo 9-11. Ilmoittaudu mukaan täältä!

Keskustelutilaisuudessa pureudutaan ongelman ratkaisemiseen ja keinoihin, joilla vihapuheeseen ja häirintään voi puuttua. Mitä ilmiölle on tehtävissä? Kuinka suojella journalisteja ja poliitikkoja verkkoväkivallalta? Mitä tulee tapahtua, jotta yhteiskunnallinen osallistuminen on kaikille mahdollista ilman pelkoa väkivallasta?

Ohjelma

Aloituspuheenvuoro: puheenjohtaja Eva Biaudet, Naisjärjestöjen Keskusliitto

Paneelikeskustelu 1: Lainsäädäntö ja digitaaliset alustat – miten väkivaltaan voi puuttua? 

  • kansanedustaja, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Bella Forsgrén
  • lainsäädäntöneuvos Lena Andersson, oikeusministeriö
  • digitaalisten alustojen toimituspäällikkö Mona Haapsaari, MTV Uutiset
  • EU-asioista vastaava yhteiskuntasuhdejohtaja Aura Salla, Facebook

Paneelikeskustelu 2: Median välittämä maailmankuva ja vastuu – miten kulttuuria voi muuttaa?

  • puheenjohtaja Eva Biaudet, Naisjärjestöjen Keskusliitto
  • uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen, Yleisradio
  • kulttuurintutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen dosentti, FT Tuija Saresma
  • toimittaja Satu Vasantola, Helsingin Sanomat

Tilaisuuden juontaa Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson.

#tasaarvoteot

Taustatietoja vihapuheesta ja häirinnästä:

Tasa-arvobarometrin 2017 mukaan naisten riski kokea seksuaalista häirintää ja vihapuhetta on yli viisi kertaa suurempi kuin miehillä.Vihapuhekokemukset ovat yleisempiä nuorilla ja vähemmistöryhmiin kuuluvilla naisilla.Vihapuheesta ja häirinnästä jätetään usein ilmoittamatta.

Euroopassa 9 miljoonaa tyttöä on kokenut verkkoväkivaltaa 15 ikävuoteen mennessä. Globaalisti naiset joutuvat kokemaan 27 kertaa todennäköisemmin häirintää verkossa. Plan Internationalin lokakuun 2020 alussa julkaistun kaikkien aikojen suurimman verkkohäirintää koskevan tutkimuksen mukaan maailmanlaajuisesti 58 % ja Suomessa 42 % tytöistä on joutunut häirityksi sosiaalisessa mediassa.

Naisiin kohdistuva seksistinen vihapuhe on osa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, ja siihen reagointi on sukupuolistunutta. Helsingin Sanomat kävi läpi yli lähes 900 syyttäjien ja käräjäoikeuksien päätöstä kunnianloukkauksista. Syyttämättäjättämispäätös tehtiin herkemmin tilanteissa, joissa uhrina oli nainen.

***

Vihapuhe, häirintä ja verkkoväkivalta koskettaa poliitikkoja kaikilla tasoilla. Valtioneuvoston selvityksen mukaan kolmasosakuntapäättäjistä on ollut työnsä takia vihapuheen kohteena, naiset selvästi miehiä useammin. Kaksi kolmasosaa päättäjistä arvioi vihapuheen lisääntyneen viime vuosina. Kansanedustajista noin 45 % kyselyyn vastanneista on kokenut vihapuhetta.

Naton tutkimuslaitos Stratcomin selvityksen vihapuhe ja häirintä kohdistuu Suomessa erityisesti ja suhteettoman paljon naisministereihin. Erityisesti koronavirukseen, maahanmuuttoon, Suomen ja EU:n suhteisiin, ja sosiaalisesti liberaaleihin toimiin kantaa ottaneet ulostulot saivat osakseen seksististä vihapuhetta ja häirintää.

Naiset ovatkin väkivallan kohteita paitsi sukupuolensa takia, myös sen takia, mitä he tekevät. Feministiset naiset ja tytöt, poliitikot ja journalistit ovat erityisen alttiita kokemaan väkivaltaa verkossa.

Myös Euroopan Neuvoston mukaan naisiin, erityisesti nuoriin ja julkisissa asemissa oleviin naisiin sekä naispoliitikkoihin kohdistuu erityisesti seksististä vihapuhetta. Ilmiö ei rajoitu vain verkkoon, vaan se linkittyy häirintään, vihapuheeseen ja väkivaltaan internetin ulkopuolella.

UNESCO julkaisi loppuvuodesta 2020 raportin naisjournalistien kokemasta verkkoväkivallasta. Raportin mukaan 73 % kyselyyn vastanneista journalisteista oli kokenut verkkoväkivaltaa työssään. 30 % vastasi sensuroivansa itseään työssä verkkoväkivallan ja sen uhkan vuoksi. Vain joka neljäs journalisti raportoi kokemuksistaan työnantajalle. Verkkoväkivalta johtaa väkivaltaan internetin ulkopuolella.

***

Kun keskustellaan vihapuheesta ja häirinnästä, on tärkeää kiinnittää huomiota tekijöihin. Helsingin poliisilaitoksella toimineen VIPU-ryhmän tutkimuksen mukaan vihapuheen tekijänä oli useimmiten keski-ikäinen mies. Vihapuheen taustalla olevista ihmisistä 98 prosenttia oli yli 30-vuotiaita ja 85 prosenttia miehiä. Selvityksen mukaan verkossa vihapuhetta levittävät myös toimivat usein julkisuushakuisesti omalla nimellään.

Pohjoismaisen ministerineuvostontilaama the Angry Internet -selvityksen mukaan Pohjoismaissa on noin 850 aktiivista käyttäjää, jotka postaavat naisvihamielistä ja antifeminististä sisältöä. Selvitys tutki naisvihaa netissä, ja ketkä sitä levittävät sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla: Twitterissä, sekä Reddit- ja 4chan -keskustelufoorumeilla. Alustoilla on lisäksi valtavasti passiivisia käyttäjiä, jotka kuluttavat näitä sisältöjä. 

Ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen täältä.

Jaa somessa: