Hyppää sisältöön

Uusi raportti: ICT-alojen sukupuolittuneisuutta haastetaan Baltiassa ja Pohjoismaissa ruohonjuuritasolla

Digitaalisten teknologioiden muutospotentiaali ja valta eivät jakaudu tasaisesti. Globaalisti suurin osa ihmisistä vailla internetyhteyttä on naisia. Monilla ei ole mahdollisuutta käyttää kännykkää. Naisten digitaidot sekä kokemus digitaalisista työkaluista ovat heikompia kuin miehillä.

Syyskuussa julkaistu raportti tarkastelee naisten työllistymistä ICT-aloille Euroopassa. Raportti tarjoaa yleiskatsauksen Baltiassa ja Pohjoismaissa toteutetuista käytännön toimista, joiden avulla naisia kannustetaan työllistymään miesvaltaisille teknologisille aloille.

STEM-alojen koulutusohjelmat ja työmarkkinat ovat miesvaltaisia. Naiset ovat sitkeästi aliedustettuina teknologian aloilla aina opiskelijoista ja alan asiantuntijoista johtajiin sekä yrittäjiin.

Ilmiö ei suinkaan rajoitu ainoastaan kehittyviin valtioihin. Ilmiö on tuttu myös Euroopassa. Kun naiset ovat aliedustettuina uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehittämisessä, epätasa-arvoinen kuilu syvenee. Samalla teknologiset ratkaisut muuttuvat vauhdilla.

Kulttuuriin syvälle juurtuneet stereotypiat eivät muutu helposti. Ongelmaa ei ole helppo ratkaista. Asenteet ja normit vaikuttavat ihmisiin jo varhain. Koulutus- sekä työllisyysmahdollisuudet voivat syventää ennakkokäsityksiä naisista ja teknologiasta entisestään.

Vaikka niin kutsuttu sukupuolten välinen kuilu teknologiassa on Pohjoismaissa ja Baltiassa muuta Eurooppaa pienempi, naisten osuus ICT-alojen ammattilaisista on kuitenkin hälyttävän pieni. Keskimäärin 22 prosenttia alueiden ICT-alojen ammattilaisista on naisia, kun vastaava luku koko Euroopan tasolla on 18 prosenttia.

Ammatillista mentorointia ja dialogia

Digitaalisen maailman ja teknologian alan sukupuolittuneisuus on monimutkainen yhteiskunnallinen haaste, joka on kuitenkin ratkaistavissa. Euroopassa on kehitetty monia ruohonjuuritason aloitteita ja kampanjoita asenteiden muuttamiseksi ja naisten työllistymiseksi teknologisille aloille.

Pohjoismaiset ja Baltialaiset aloitteet ovat hyviä esimerkkejä keinoista, joilla on onnistuttu pienentämään sukupuolten välistä kuilua ICT-aloilla. Verkostoitumiseen, inspiroitumiseen ja tiedon välitykseen tarkoitetut aloitteet ovat herättäneet tyttöjen ja naisten kiinnostusta ICT-alojen ammatteihin.

Esimerkiksi liettualainen puoli vuotta kestävä Women Go Techin mentorointiohjelma on tuottanut vaikuttavia tuloksia. Viiden vuoden aikana toteutetuista mentorointiohjelmaan osallistuneista yli puolet ovat työllistyneet ICT-aloille.

Aloitteet toimivat lupaavina esimerkkeinä keinoista, joilla tyttöjä ja naisia on mahdollista kannustaa ICT-urapoluille myös laajemmin.

”Yhteiset pyrkimykset purkaa sukupuolten ammatillista segregaatiota Pohjoismaissa ja Baltiassa on erityisen tärkeää”, kommentoi Naisjärjestöjen Keskusliiton projektipäällikkö Liisa Ketolainen. ”Hyvien käytäntöjen ja ratkaisuiden jakaminen on erityisen arvokasta”.

Women Go Tech -verkoston raportti ICT workforce in Europe and its gender challenge after Covid-19 pureutuu ilmiöön ja Pohjoismaisiin sekä Baltialaisiin ratkaisuihin. Raporttia on rahoittanut Pohjoismaiden ministerineuvosto.

Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hanke ovat työskennelleet yhteistyössä Women Go Tech -verkoston kanssa sukupuolten tasa-arvon lisäämiseksi ICT-aloilla. Hanke oli mukana Women Go Tech -verkoston kanssa järjestämässä työpajaa Developing an Inclusive Tech Ecosystem in the Nordic and Baltic Regions osana Equalitech-seminaaria keväällä 2021.

Kuva: Women Go Tech

Jaa somessa: